Kunnes ei enää ole

Tämä ei ole valitusta. Tämä on enemmän ihmetystä siitä, miten sitä havahtuu huomaamaan asioita, jotka ovat olleet maailmasa kaiken aikaa mutta joita ei aiemmin ole havainnut. Ehkä siksi ettei ole kiinnostanut tai koska ne ei ole koskettaneet tai ”kuuluneet minulle”.
      Tämä on ihmettelyä siitä, miten asiat ovat itsestäänselviä, kunnes eivät enää ole.

Mainokset

Read Full Post »

Vuosisadan rakkaustarina

Apurahan saaminen tarkoittaa on viimeistään merkki siitä, että työ on nyt sitten tehtävä. Enää ei haaveilla eikä suunnitella eikä peruta, vaan kun rahaa on saatu, on saatava myös valmista. Se on hyvä, koska se lopettaa joutavanpäiväisen haaveilun ja pakottaa tekemään jotain asian eteen. Se tekee taiteilusta työtä, mikä ei koskaan ole väärin.
      Se käynnistää myös tutkimustyön, joka johti ihan ensimmäiseksi siihen, että päädyin lukemaan Märtä Tikkasen Vuosisadan rakkaustarinan.

Read Full Post »

Mustaa ja valkoista: Perjantai

Parin sairastelupäivän takia jäi näkemättä kaksi taiteellisesti mielenkiintoisinta esitystä keskiviikolta ja torstailta: Ken Main Poem of Phenomenon sekä espanjalaisen Catalina Carrascon Näkymätön todellisuus.
      Onneksi näin sitten sen sijaan festivaalin kaksi kiistatta hauskinta esitystä. Ne olivat molemmat perjantaina.

Read Full Post »

Mustaa ja valkoista X: Maanantai

Sitten tuli maanantai, joka osoittautui ohjelmistollisesti ongelmalliseksi päiväksi. Ei siksi, että georgialaisen Liberty Theatren The Beautiful Georgian Woman olisi ollut huono, vaan siksi, että en tiedä oliko se.
      Näytelmässä oli parikin ongelmakohtaa.

Read Full Post »

Mustaa ja valkoista X: Sunnuntai

Sunnuntai oli Mustan ja valkoisen teatterifestivaalilla yhden esityksen päivä, etenkin kun olin nähnyt Kuusta pudonneet jo lauantaina Lappeenrannassa.
      Tämä yksi esitys oli helsinkiläisen Teatteri Metamorfoosin Sauna.

Read Full Post »

Mustaa ja valkoista X: Lauantai

Mustan ja valkoisen teatterifestivaalin ensimmäiseltä päivältä ehdin näkemään kaksi esitystä: venäläisen katuteatteriesityksen Kuusta pudonneet sekä englantilaisen Finger And Thumb Theatren Sirkuskarhun.
Hyvin erilaisia molemmat.
      Millaisia olivat?

Read Full Post »

Tänään se alkaa

Fire Fingers: Ms. Flames. Saksa.

Mustan ja valkoisen teatterin festivaali järjestetään tänä vuonna jo kymmenennen kerran. Se alkaa tänään ja kestää viikon. Ensimmäistä kertaa nyt myös Lappeenrannassa ensimmäisen päivän ajan.
      Koko olemassa olonsa ajan festivaali on taistellut kohtaloa vastaan ja painanut sitkeästi vuodesta toiseen, vaikka kuka tahansa talousihminen olisi voinut sanoa, että lopettakaa jo.
      Vaikka festivaali ei ehkä ole tuottanut rahaa tai kerännyt yleisöä niin paljon kuin olisi ansainnut, se on kuitenkin tuonut ainakin minulle niin paljon uutta henkistä pääomaa, että uskoni hyvään ja puhuttelevaan teatteriin on säilynyt. Siitä kiitokset festivaalin primus motoreille eli Katri Lättille ja Kamran Shahmardanille: olette tehneet teatteria rakastavalle yleisölle suuremman palveluksen kuin arvaattekaan.

Read Full Post »