Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for marraskuu 2011

Sain näyttelemisprojektiin liittyvän tekstin käännetyksi viime torstaina noin viiden päivän työn jälkeen. Samalla lisääntyi kunnioitus kääntäjäntyötä kohtaan: se on raakaa istumatyötä, johon saa hukutettua valtavasti aikaa. Minun kääntämä teksti oli vain parikymmmentä sivua ja sen käännettyäni ei tulisi kuuloonkaan että lähtisin kääntämään pari-kolmesataasuvuista kaunkokirjallista tekstiä.
         Pisteet niille, jotka lähtevät.
         Mutta muistutti se myös jostain vanhasta huomiosta. Pelottavasta ammattitaidottomuudesta, jota on tietenkin alalla kuin alalla, mutta ei varmaankaan vähiten taiteellisilla aloilla, jossa se, mittä ammattitaidolla tarkoitetaan, on neuvoteltavissa.

(lisää…)

Read Full Post »

Hyvä on, yritin lukea sitä Faustin kakkososaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Ei jaksanut kiinnostaa edes puoleksi sillä intensiteetillä kuin ensimmäinen osa kiinnosti.
         Onko vika lukijassa vai mestariteoksessa?

(lisää…)

Read Full Post »

Mistä tietää keski-ikäistyvänsä?
         Kun nukkumamenoaika on yhdeksältä. Kun iskelmämusiikki alkaa kuulostaa siedettävältä. Kun ei pysty istumaan lattialla risti-istunnassa kolmea tuntia legolaatikon äärellä ja nousemaan siitä ylös ilman, että joka helvetin paikkaa kolottaa.
         Ja siitä kun perinteisissä sananlaskuissa alkaa olla jotain järkeä.
         Suutari pysyköön lestissään.

(lisää…)

Read Full Post »

George Bernard Shaw muistetaan etupäässä Pygmalion näytelmästään, joka sekin tunnetaan elokuvaversionsa ansiosta paremmin nimellä My Fair Lady.
         Todellisuudessa Shaw kirjoitti yli 40 näytelmää, joista on jäänyt elämään Pygmalionin lisäksi muutama muukin. Pygmalion on hyvä näytelmä, mutta ei kuitenkaan Shaw’n mestariteos. Sitä ei ole myöskään Major Barbara – mestariteos käsitellään ensi viikolla.
         Mutta sitä ennen kuitenkin Major Barbara

(lisää…)

Read Full Post »

Ihmisistä puheenollen.
         Huomasin itsestäni – ja samalla myös muista – omituisen piirteen, joka on, vaikka kenties looginen, jälleen niin ihmismäisen subjektiivinen ja käsittämätön että se pistää miettimään, mitä kaikkea muuta me teemme tiedostamatta, mitä todella tapahtuu.

(lisää…)

Read Full Post »

Brittiläinen näytelmäkirjailija Peter Shaffer on kiinnostanut jo pitkään. Ensimmäinen kosketukseni Shafferiin oli noin viisitoistavuotiaana Kuopion ylioppilasteatterissa näkemäni Equus. Equus on jonkinlainen klassikko ja samainen teos, johon kuuluu kai aika erottamattomana osana nakuilukohtaus – mikä varmaan vaikutti osaltaan ikimuistoisen vaikutelman syntymiseen viisitoistavuotiaan mielessä.
         Mutta ei vain siksi. Peter Shaffer on jopa mestarillinen psykologinen kuvaaja, minkä huomaa niin Acatualphan ja Pizarron suhteesta kertovassa The Royal Hunt of the Sunissa kuin miehen kuuluisimmassa näytelmässä, Mozartin ja Salierin kilpailusta kertovassa Amadeuksessakin. Amadeus-näytelmään perustuu myös se samanniminen Milos Formanin elokuva.
         Lisää oli saatava ja niinpä otin, ostin ja luin Shafferin farssin, Black Comedyn.

(lisää…)

Read Full Post »

Mitähän se kertoo maailmasta, että merkittävä osa tänne päätyneistä hauista on sisältänyt sanan yleisisivistys? Miksi juuri yleissivistys eikä mikään spesifimpi osa siitä: esimerkiksi jokin yksittäinen tieto, jonka voi käsittää yleissivistykseksi ja jota haetaan tietoaukon paikkaamiseksi?
         Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta luulen ihmisten tuntevan painetta siitä, miten vähän he tietävät. Että yleissivistys on aivan oma entiteettinsä, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä sen kanssa, mitä tietää vaan se liittyy enemmänkin kaikkeen siihen, mitä ei tiedä. Yleissivistyksestä ei juuri puhuta positiivisesti – harvoin tiedettäessä, enemmänkin tietämättömyyden yhteydessä.

(lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »