Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Taide’ Category

Kyllä nyt on vaimo tyytyväinen miehestään, kun miehestä tuli aivan oikea taiteilija. Jos taiteilijalla siis tarkoitetaan yksilöä, joka elää tekee taidetta toisten rahoilla. Eiku tarkennan. Tarkoitan siis oikeasti toisten rahoilla, sillä minähän olen elänyt suuren osan elämästäni vaimoni rahoilla, koska olen täysin kykenemätön sellaista itse mistään hankkimaan.
      Nyt minä elän (äh, piru vie) teen taidetta apurahalla, ensimmäistä kertaa elämässäni.
       Ja ensimmäisenä haluaisin kiittää…

(lisää…)

Read Full Post »

Sain näyttelemisprojektiin liittyvän tekstin käännetyksi viime torstaina noin viiden päivän työn jälkeen. Samalla lisääntyi kunnioitus kääntäjäntyötä kohtaan: se on raakaa istumatyötä, johon saa hukutettua valtavasti aikaa. Minun kääntämä teksti oli vain parikymmmentä sivua ja sen käännettyäni ei tulisi kuuloonkaan että lähtisin kääntämään pari-kolmesataasuvuista kaunkokirjallista tekstiä.
         Pisteet niille, jotka lähtevät.
         Mutta muistutti se myös jostain vanhasta huomiosta. Pelottavasta ammattitaidottomuudesta, jota on tietenkin alalla kuin alalla, mutta ei varmaankaan vähiten taiteellisilla aloilla, jossa se, mittä ammattitaidolla tarkoitetaan, on neuvoteltavissa.

(lisää…)

Read Full Post »

Kritiikki on.
         Kuluttajavalistusta, palaute yleisön käytettäväksi. Mainosta. Puffi. Kulttuurikeskustelua.
         Saattaa olla, tätä kaikkea tai vain osa siitä. Mutta aika usein, kun taidekritiikistä puhutaan, sitä käsitellään vain kuluttajan, kritiikin tai atiteen näkökulasta. Siitä jää systemaattisesti pois se, mistä kaikki lähtee. Taiteilija.
         Mikä on kritiikin tehtävä suhteessa taiteilijaan?

(lisää…)

Read Full Post »

Olen huomannut taiteen tekevän suurimman vaikutuksen silloin, kun se on sekä hyvää että huonoa. Että kun se tiettyjä sääntöjä noudattamatta ja rikkoja toimiikin kaikesta huolimatta hyvin tai loistavasti.
         Osin siinä on kyse siitä, etten voi sietää sitä kun en ymmärrä mekaniikkaa, jolla teos toimi vastoin järkeä. Tällainen teos on Dave McKeanin sarjakuva Cages, joka on paras lukemani sarjakuva – mutta jota parempiakin löytyy.

(lisää…)

Read Full Post »

Olen puolivälissä. En ole lukenut loppuun, mikä on tietenkin täysin asiaton lähtökohta kirjoittaa tai sanoa taideteoksesta yhtään mitään. Tämähän on se yleinen käsitys: että ei saa sanoa mitään ennen kuin on lukenut/katsonut/kokenut loppuun.
         Se on paskapuhetta kuten moni muukin asia, mikä taiteeseen liitetään ikään kuin taide olisi pyhää tai koskematonta – että vastuu ei olisikaan taiteella ja taiteilijalla vaan että se olisi aina yleisöllä. Naurettavaa.
         Mitä tulee keskenjääneiden teosten arvosteluun, olen tehnyt sitä ennenkin. Silloin lähtökohta on se, miksi teos on/jäi kesken. Minusta keskeneräisyys kertoo teoksesta enemmän kuin mikään muu.
         Teos on Andrew Millerin Optimistit.

(lisää…)

Read Full Post »

Muusikkoystävän kanssa tuli kerran puhetta täydellisyydestä eli siitä, jota kaikki taiteilijat sanovat kainosti vain tavoittelevansa vaikka todellisuudessa kuvittelevat salaa sitä jo olevansa. Mutta taiteilijoiden itseriittoisuutta enemmän keskustelu koski sitä, miten nykyään arvostetaan ennen kaikkea tyylipuhdasta suoritusta. Muulla ei ole väliä, kunhan ei kitara ole epävireessä.
         Tai kunhan kappaleenvaihdot ovat oikeassa paikassa.
         Ja pisteet. Kohillaan.
         Mitä se semmoinen muka on?

(lisää…)

Read Full Post »

Minä olen viimeisiä ihmisiä, jonka kuulee mystifioivan taidetta ja joka väittää taiteen olevan viime kädessä mitään muuta kuin jotain työn ja pakkomielteen väliltä. Että taide olisi jotain jumalaista, ainutlaatuista tai jotain, joka nousee ihmisen humaanista ytimestä, sielusta, pyhästä hengestä, absintista tai edes ruisleivästä.
         Tästä huolimatta olen hieman ihmetellyt taidekoulutusta. Sehän on oksymoron!

(lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »