Etsitkö kirjallisuusesseetä?

Huomasin, että olit etsinyt, koska olit päätynyt yhdellä sellaisella haulla tälle sivulle. No, täältähän niitä löytyy, vuoden edestä jo. Lisäksi löytyy paljon valmista analyysia ja polemisointia taiteesta ja kirjallisuudesta, jota sopivasti esseen väliin leikkelemällä saat takuuvarmasti tehtyä kirjoitelman, jossa ei ole ainuttakaan omaa ajatusta.
         Ja tiedätkö mitä? Varastaminen on ihan ok, sitä tekevät kaikki. Kuten vuosituhannen muotislogan sanoo, ajatteleminen on yliarvostettua. Ei vitsiä ilman totuuden hiventä.
         Mutta ennen kuin varastat, lue tämä. Luultavasti olet minulle sen verran velkaa. Sen jälkeen voit tehdä mitä haluat.

Katsos, tämä on jälleen yksi niistä asioista, joita minun on hyvin vaikea ymmärtää. Minä ymmärrän kyllä laiskuuden ja sen, ettei yksinkertaisesti millään kehtaisi – minäkin menen aidan yli matalimmasta kohdasta opiskellessa ja menen vielä usein. Teemme sen siksi, ettei mikään yllytä meitä rämpimään yli jokaisen käsitteellisen suon ja kaivamaan esille epäselvyyden sumusta jotain, jossa olisi jotain järkeä. Se on ihan koulujärjestelmämme syy. Tässä ei ole mitään epäselvää ja olen kanssasi täysin samaa mieltä.
         Mutta kun puhutaan mielipiteistä, minusta on tärkeää jo ylipäätään omata sellainen. Se, että kykenee muodostamaan ajatuksen ja mielipiteen antaa edellytykset myös sanoa mielipiteensä lopulta ääneen. Tästähän syystä suurin osa kansasta ei nimenomaan uskalla: koska he kopioivat kirjallisuusesseensä jostain muualta. He eivät muodostaneet mielipidettä eikä heillä ole sellaista vieläkään, minkä takia heillä ei ole myöskään mitään sanottavaa mistään.
         Se on myös sinun tulevaisuutesi ja sitä minä en halua enkä ymmärrä miksi sellaista haluaisit sinäkään. Varsinkaan sinä.
         Kyse on yksittäisestä tapauksesta, ajattelet. Mutta ei se koskaan ole: yksittäisistä tavoista tulee useita, useista kerroista tapoja ja tavoista elämänasenteita. Ja kun ei ole aiemminkaan nähnyt ajattelun vaivaa, miksi nähdä sitä jatkossakaan? Koska kyllähän ajattelu on vaikeampaa kuin vaikkapa tänne tuleminen ja valmiiksi ajattelun kokonaisuuden nappaaminen – CTRL+C, CTRL+V. Ah!
         Mutta minä näen ajattelun vaivan. Mikä meidät erottaa toisistamme?

Tämä on se juttu, jota en ymmärrä: miten ihminen voi napata omaan suoritukseensa – olipa kirjallinen tai millainen tahansa – jonkin toisen tekemän työn, palauttaa sen ja sitten nauttia arvosanasta? Etenkin kun tätä ovat tehneet jotkut professoritkin. Ei, en ole moralisti, karmeampiakin rikoksia maailmassa tapahtuu eikä kyse ole siitä. Kyse ei ole myöskään sinun omastatunnostasi, kaikki me hölmöilemme ja joudumme vaimentamaan omantuntomme ääntä – se ole sanottavan hankalaa.
         Syy sille, miksi minä ajattelen itse enkä kopioi toisilta, on itsekunnioitus. Minulle mielipide ja kyky ilmaista se on ensiarvoisen tärkeä, koska ilman mielipidettä ihmisestä ei ole paljoa jäljellä. Enkä tarkoita mielipidettä jostain elokuvasta tai kirjasta, se on sivuseikka, sillä mielipidettömyys ulottuu aina lopulta minäkuvaan – mitä mieltä olet itsestäsi, miten hyvin tunnet itsesi? Ja kun menettää kyvyn tuntea itsensä, menettää myös kyvyn tuntea toiset ihmiset ja samalla kadottaa empatian.
         Oletko ajatellut, miksi empatiaa ja kyvyttömyyttä siihen on nykymaailmassa niin vähän? Tästä se johtuu, välillisesti ainakin.
         Tämän takia kyky muodostaa mielipide on välttämätön. Silloin välttää ajattelukaavan, jonka perusteella kirja on palkinnon arvoinen koska sen on kirjoittanut Irving, etydi uskomaton koska sen soittaa Olli Mustonen ja elokuva hyvä koska se näyttää hyvältä.

Ymmärrän oikein hyvin, että sinua epäilyttää ettet osaa kirjoittaa. Kirjoittaminen vaatii työtä, mutta niin vaatii myös ajattelu: vältä toista niin vältät myös toista. Miksi nähdä vaivaa? Ja onhan meillä toinen loistava sanonta, jonka mukaan hullu työtä tekee. Suomalaisia kultaisia sananlaskuja sekin. Vitsi, tietenkin, näkeehän sen suomalaisesta läpeensä empaattisesta ja työtunnollisesta yhteiskunnasta.
         Koska ei kirjoittaminen ole kirjoittamista, se on ajattelua. Se on sitä, että pistää ajatuksensa ymmärrettävään ja loogiseen muotoon. Siinä tehdään töitä enemmän itsensä kanssa kuin tekstinkäsittelyn. Jos sanat eivät asetu täysin siihen muotoon, mihin ne asettuvat vaikka minulla, joka on kirjoittanut kaksikymmentä vuotta, sillä ei ole merkitystä. Ajattelemisella on. Jos opettaja ei osaa arvostaa sitä, että yritit ajatella itse, sitten hän on älykääpiö ja voit jättää hänet huomiotta – systeemi ei arvosta ajatustyötä vaan sitä, miten se on pantu paperille. Loppujen lopuksi ajatus vie sinut pidemmälle kuin kurssista saatu arvosana.
         Mielipiteen hyvyys tai omaperäisyys ei ole kiinni siitä, miten sen ilmaisee, kirjallisesta tai suullisesta ulosannista riippumatta. Minä ainakin arvostan ihmistä, joka sanoo sen, mitä ajattelee ja sanoo sen perustellusti – kohteliaisuussääntöjä tietenkään unohtamatta.
         Löydät tältä sivustolta paljon kirjallisuusarvioita ja kaikkea kirjallisuusesseeseen sopivaa. Jos edelleen etsit, lue tekstit ja ole sitten eri mieltä. Mielipiteet eivät ole auktoriteetteja eivätkä myöskään ihmiset, jotka ilmaisevat mielipiteensä, vaikka he sellaisilta liian usein vaikuttavatkin. Heidän kanssaan voi olla eri mieltä.
         Se alkaa siitä, että et kopioi, vaan ajattelet itse. Kyseenalaista kaikki täällä näkemäsi.
         Sivusto on käytettävissäsi.