Top 20 TV-sarjat — #12

Kauan ennen Lostia oli tämä sarja, jota voi aivan aiheesta pitää sekä Lostin että erään listan top 10:ssa olevan sarjan esikuvana. Se oli Lostin tapaan aikansa puhutuin ja kohutuin sarja.
         Ensimmäinen vihje:
         Tapahtumat käynnistyvät nuoren naisen murhalla.
         Toinen vihje:
         Sarjan takana olivat sekä Mark Frost että David Lynch, joista jälkimmäinen tunnetaan yhtenä merkittävimmistä elokuvantekijöistä.
         Kolmas vihje:
         Pöllöt eivät ole sitä, miltä ne näyttävät.

Eksentristinen ja siksikin Twin Peaks -henkilögalleriaan vaivatta istuva FBI-agentti Dale Cooper (Kyle MacLachlan) saapuu tutkimaan nuoren Laura Palmerin murhaa. Tutkimukset johtavat Cooperin syvemmälle pahuuteen kuin kukaan osasi arvata.

Twin Peaks (1990-1991) on niitä sarjoja, jotka muistaa koko ikänsä. Eikä muista vain, että on nähnyt Twin Peaksin vaan muistaa sen yksityiskohtia myöten: voimakkaan tunnuskappaleen, jättiläiset, pöllöt, pölkkynaisen, Windom Earlen, donitsit – ja ennen kaikkea, muistaa Bobin.
         Aivan kuten Lost, myös Twin Peaks on mysteerisarja. Mutta Twin Peaks on ensimmäinen ja se tekee siitä myös ainutlaatuisen. Twin Peaksin henkilöhahmoja ei voi väittää syvällisiksi tai moniulotteisiksi, vaan ne ovat lähinnä karikatyyrejä, tyyppejä, jotka tukevat sarjan perusmysteeriä eli kaikkea sitä omituista, mikä Twin Peaksissa tapahtuu. Tämän takia henkilöihin ei samaistu – niistä korkeintaan pitää, mutta samaistuminen on jo hankalampaa.
         Henkilöhahmojen sijaan Twin Peaksissa olennaista on paitsi murhamysteeri, ja kaikki sitä ympäröivät selittämättömyydet, myös tunnelma. Samanlaista tunnelmaa ei ole tavoittanut Twin Peaksin jälkeen kuin yksi sarja, mutta siitä lisää Top 10:n puolella.

Twin Peaksin ensimmäinen tuotantokausi, joka oli vain seitsemän jakson mittainen, on todennäköisesti paras yksittäinen minkään sarjan tuotantokausi. Se on tiivis, jämäkkä ja jännittävä kokonaisuus, josta on vaikea löytää löysää kohtaa. Se on televisiota parhaimmillaan. Lyhyys tietenkin auttoi karsimaan pois joutavan tyhjäkäynnin, mistä monet 13- saati sitten 21-24 -jaksoiset amerikkalaiset tv-sarjat kärsivät.
         Syy, miksi Twin Peaks on sijalla 12 on se, että kakkoskausi onkin vähän toinen juttu. Kaikki menee hyvin samalla ykköskauden keräämällä vauhdilla yhdeksänteen jaksoon asti, jossa selviää, kuka murhasi Laura Palmerin. Tämä tapahtui televisiofirman painostuksesta ja se oli yritys saada sarjalta kadonneet katsojat takaisin ruotuun. Jakso itsessään loistava, mutta kaikki se, mikä sitä seuraa, ei niinkään. Laura Palmerin murhaajan paljastuttua sarjasta katoaa sen tärkeimmät jännitteet (monikossa, koska murhaajan henkilöllisyys ei ole se ainoa murhaan liittyvä tekijä).
         Sen jälkeen David Lynch jätti sarjan ja tarina alkaakin harhailla siellä täällä. Se muuttuu episodimaiseksi ja aika tyhjänpäiväiseksi ja jopa lapselliseksi vähintään puolentusinan jakson ajaksi aina siihen asti, kunnes Cooperin arkkivihollinen Windom Earle tulee mukaan. Siitä alkaa sarjan vähittäinen virkistyminen, mutta vauhtiin se pääsee todella vasta parin viimeisen jakson aikana.
         Sitä seuraa Lostin tapaan mielipiteitä jakanut loppuratkaisu. Loppuratkaisu ei alunperin ollut mikään loppu, vaan toisen tuotantokauden cliffhanger, joka sittemmin sarjan lopettamisen myötä jäi Twin Peaksin viimeiseksi jaksoksi. Minusta Twin Peaksin finaali on kaikkien aikojen paras minkään sarjan päätösjakso. Loppu tiivistää sen, mistä sarjassa on kysymys eikä siihen minun mielestä ole enää mitään lisättävää. Se on täydellinen.

Audrey (Sherilyn Fenn) ja Dale Cooper (Kyle MacLachlan) pelastivat vuoronperään toisensa.

Twin Peaksin tullessa Suomessa olin lukiossa ja iän puolesta alttiimpi vaikuttumaan kuin vähän vanhemmalla iällä. Katsoin Twin Peaksin uudestaan pari vuotta sitten ja se on hyvä edelleen; kakkoskausi on ehkä huonompi kuin aikaisemmin, mutta ykköskausi ja etenkään huikea loppu eivät ole menettäneet tehoaan yhtään.
         Ja Bob. Bob on aivan yhtä helvetin pelottava kuin se oli kaksikymmentä vuotta sitten.
         Twin Peaks on parhaimmillaan huikean pelottava ja vaikuttava sarja. Siinä on hyvä teema, joka on itse asiassa hyvin sama kuin Lostissa. Se on tasaisen vekkulisti näytelty ja sopivan kierosti kirjoitettu. Ja tunnelma, se on käsittämätön.
         Twin Peaksin merkitystä on vaikea arvioida ja mahdotonta väheksyä. Varmaa vain on, että se on vaikuttanut etenkin tietyn tyyppisiin sarjoihin enemmän kuin voi arvata. Twin Peaks on lajityyppinsä ensimmäinen ja edelleen ajankohtainen teos.